Enemmän aikaa ihmiselle - Human to Human (H2H)

Toisin kun yleinen käsitys on, ohjelmistorobotiikan käyttöönotto ei ole IT-hanke. Se on liiketoiminnan kehityshanke.

Fokus automatisointiprojekteissa tulisi aina olla ihmisissä ja sujuvammissa prosesseissa, teknologia tulee vasta kolmantena eli toimii mahdollistajana. Kyse on toiminnan sujuvuuden kehittämisestä niin sisäisesti kuin asiakaspalvelussakin, samalla aikaansaaden kustannussäästöjä ja laadullista lisäarvoa. Ohjelmistorobotiikan sisällyttäminen osaksi liiketoiminnan prosesseja haastaa myös ihmisten johtamisen ja mahdollistaa uudella tavalla osaamisen kehittämisen.

"Haluaisin tehdä enemmän kehitystä ohjaavia hankkeita, mutta aika kuluu viikosta toiseen tulipalojen sammuttamisessa."

"Haluaisin kyllä palvella asiakkaita vielä persoonallisemmin ja kuunnella heitä paremmalla korvalla, mutta rutiinitöitteni jälkeen aikaa jää kyllä todella vähän".

"Haluaisin tehdä enemmän asioita, jossa vahvuuteni tulevat esille, jotain josta olisi näkyvää hyötyä, jotain vähän merkityksellisempää ja ehkä kehittää joskus myös omaa osaamistani."

Kommentit ovat elävästä elämästä ja vastaavia kuulee yhä enemmän tapaamisissa ihmisten kanssa. Osan olisin itsekin voinut lausua suustani pari vuotta sitten. Ja lausuinkin. Onko teknologiasta tullut kirous ja kahle kun sen alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa ja mahdollistaa tehokkaampaa parempaa työtä?

Pysähdy ja arvioi nykyisiä tehtäviä

Omasta tulipalojen sammuttelukokemuksesta ammentaen, on inspiroivaa kartoittaa nyt niitä samoja asiakkaan liiketoimintaprosessien pullonkauloja, joissa itsekin on jumittanut. Löydän jatkuvasti herkullisia automatisointikohteita. Haluan, että ihmisille jäisi paremmin aikaa tuottavampiin, mielekkäämpiin ja merkityksellisempiin tehtäviin.

Oletko koskaan miettinyt onko jokin Sinun tai tiimisi työtehtävistä rutinoituneen säännöllistä ja toistuvaa tiedon käsittelyä? Haetaanko dataa toisesta järjestelmästä ja siirretään toiseen? Onko copy-paste koskaan hyydyttänyt? Pitääkö samaa tietoa syöttää useaan eri järjestelmään? Kuuluuko tehtäviin jonkin tietokannan "siivous"?

Kvantitatiivista ja kvalitatiivista hyötyä

Huolella tehtynä oikeassa paikassa ohjelmistorobotiikalla saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Konsulttiyritys KPMG:n mukaan esim. pankki- ja vakuutustoimialalla voidaan päästä jopa 75% säästöihin*. Keskimäärin päästään noin 30-60% kustannusten alenemiseen eli kaikki on S Ä Ä S T Ö Ä. Robotti työskentelee tauotta ja lomitta 24/7 - ja tekee sen väsymättä. Selkeästi rakenteellisen datan käsittelyssä virheiden määrä vähenee huomattavasti. Tiedon etsimisessä massiivisesta tietokannasta robotti pesee meidät nopeudessa mennen tullen - tarkkuudesta ja täsmällisyydestä tinkimättä.

Mitattavissa olevien hyötyjen lisäksi robotti tuo työyhteisöönsä ennen kaikkea työtyytyväisyyttä. Todennäköisesti asiakkaan kanssa vietetty aika lisääntyy ja yhteistyön laatu paranee.

Huolellinen diagnoosi on kaiken a ja o

Yksi asia on kuitenkin vielä lisättävä. Kun mietitään mitä halutaan robotisoida ensimmäisenä ihminen saattaa miettiä tehtäviä, jotka ärsyttää. Se ei välttämättä ole järkevää. Sitten on tehtäviä, jolla on taipumusta kasaantua. Näissä tehtävissä on usein perusteltua työmaata robotille. Aina tulisi kuitenkin analysoida mikä oikeasti hyödyttää ja ymmärtää asiaan liittyvä business case. Miettiä mikä on riittävän sääntöihin perustuvaa ja riittävän toistuvaa tiedon käsittelyä. Transaktioiden määrän on oltava riittävän suuri ja datan oltava rakenteellisesti selkeää.

Mutta kun hyötypotentiaali ja asetetut kriteerit on tarkoin kartoitettu ja käsiteltävä data huolella diagnosoitu, ohjelmistorobotiikalla voi saada aikaan merkittäviä hyötyjä. Ja ennen kaikkea parempaa työelämää ja aikaansaavia onnellisempia Työn Tekijöitä.

KAISA VENERMO
Consultant, RPA and H2H/M2M Lead
kaisa.venermo@midpointed.fi

*lähde: https://assets.kpmg.com/content/dam/kpmg/pdf/2016/05/rise-of-the-robots.pdf